Suomalainen arkkitehtuuri

Suomalainen arkkitehtuuri halki ajan

Kun puhutaan suomalaisesta arkkitehtuurista, tulee monille mieleen yksinkertaisuus, linjat ja käytännöllisyys tärkeimpinä elementteinä. Harvoin suomalainen kuitenkaan perehtyy sen kummemmin suomalaisen arkkitehtuurin merkityksiin, historiaan taikka tulevaan, vaikka arkkitehtuuri kehittyy ja vaikuttaa ympäristöömme jatkuvasti. Useita rakennuksia on purettu uusien rakennusten tieltä, mikä osaltaan on hankaloittanut arkkitehtuurisen kulttuuriperimän keräämistä, tallentamista ja ymmärtämistä. 

Jokaiselle tulee kuitenkin helposti mieleen yksi henkilö, johon kulminoituu pitkälle se, miten useat meistä ymmärtävät suomalaisen arkkitehtuurin: Alvar Aalto. Tunnistamme hänen suunnittelemia rakennuksia ja huonekaluja, ja nimi on helppo tunnistaa myös kansainvälisissä yhteyksissä. Tässä blogissa pohdimme hieman keskiaikaa suomalaisen arkkitehtuurin näkökulmasta, käymme läpi merkittävimpiä suomalaisia arkkitehteja sekä lopuksi pohdimme sitä, millaista on suomalainen arkkitehtuuri vuonna 2020. 

Näkyykö keskiajan vaikutus suomalaisessa arkkitehtuurissa?

Vastaus kysymykseen riippuu siitä, halutaanko Suomea verrata muihin eurooppalaisiin valtioihin. Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa on haastavaa havaita keskiajalta olevia arkkitehtuurin merkkejä, sillä kaupungit kehittyivät nykyiseen muotoonsa vasta myöhemmin. Näin ollen keskiajalta peräisin olevat kaupunkikeskustat puuttuvat suomalaisesta arkkitehtuurista.

Keskiaikaa pitääkin lähteä tutkiskelemaan kirkkojen ja linnojen kautta, sillä ne ovat Suomessa parhaiten keskiajalta säilyneitä rakennuksia. Maininnan arvoisia lienee Jomalan kirkko Ahvenanmaalla, joka on tiettävästi Suomen ensimmäisiä kivikirkkoja, sekä Turun tuomiokirkko, jossa goottilaistyyli on nähtävissä helposti omin silmin. Myöhempää keskiaikaa edustaa muun muassa Savonlinnassa sijaitseva Olavinlinna, joka on näyttävä näky tänäkin päivänä.  read more

Read More →