Suomalainen arkkitehtuuri

Suomalainen arkkitehtuuri halki ajan

Kun puhutaan suomalaisesta arkkitehtuurista, tulee monille mieleen yksinkertaisuus, linjat ja käytännöllisyys tärkeimpinä elementteinä. Harvoin suomalainen kuitenkaan perehtyy sen kummemmin suomalaisen arkkitehtuurin merkityksiin, historiaan taikka tulevaan, vaikka arkkitehtuuri kehittyy ja vaikuttaa ympäristöömme jatkuvasti. Useita rakennuksia on purettu uusien rakennusten tieltä, mikä osaltaan on hankaloittanut arkkitehtuurisen kulttuuriperimän keräämistä, tallentamista ja ymmärtämistä. 

Jokaiselle tulee kuitenkin helposti mieleen yksi henkilö, johon kulminoituu pitkälle se, miten useat meistä ymmärtävät suomalaisen arkkitehtuurin: Alvar Aalto. Tunnistamme hänen suunnittelemia rakennuksia ja huonekaluja, ja nimi on helppo tunnistaa myös kansainvälisissä yhteyksissä. Tässä blogissa pohdimme hieman keskiaikaa suomalaisen arkkitehtuurin näkökulmasta, käymme läpi merkittävimpiä suomalaisia arkkitehteja sekä lopuksi pohdimme sitä, millaista on suomalainen arkkitehtuuri vuonna 2020. 

Näkyykö keskiajan vaikutus suomalaisessa arkkitehtuurissa?

Vastaus kysymykseen riippuu siitä, halutaanko Suomea verrata muihin eurooppalaisiin valtioihin. Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa on haastavaa havaita keskiajalta olevia arkkitehtuurin merkkejä, sillä kaupungit kehittyivät nykyiseen muotoonsa vasta myöhemmin. Näin ollen keskiajalta peräisin olevat kaupunkikeskustat puuttuvat suomalaisesta arkkitehtuurista.

Keskiaikaa pitääkin lähteä tutkiskelemaan kirkkojen ja linnojen kautta, sillä ne ovat Suomessa parhaiten keskiajalta säilyneitä rakennuksia. Maininnan arvoisia lienee Jomalan kirkko Ahvenanmaalla, joka on tiettävästi Suomen ensimmäisiä kivikirkkoja, sekä Turun tuomiokirkko, jossa goottilaistyyli on nähtävissä helposti omin silmin. Myöhempää keskiaikaa edustaa muun muassa Savonlinnassa sijaitseva Olavinlinna, joka on näyttävä näky tänäkin päivänä. 

Merkittävimmät arkkitehdit Suomen historiassa

Nykyään arkkitehtuuri keskittyy paljon menestyneisiin arkkitehtitoimistoihin yksittäisten arkkitehtien sijasta. Tunnetuimmat nimet monille ovat Alvar Aalto, Carl Ludvig Engel sekä hieman vähemmän tunnettu Reima Pietilä. 

Merkittävin suomalainen arkkitehti on kiistatta Alvar Aalto. Aallon arkkitehtuurin fanit vierailevat usein Finlandia-talolla, jota pidetään yhtenä tärkeimmistä Aallon suunnittelemista rakennuksista. Muita tunnettuja rakennuksia ovat muun muassa Säynätsalon kunnantalo, Paimion parantola ja Villa Mairea. Suomen lisäksi Aalto vaikutti ulkomailla, ja hänen suunnittelemia rakennuksia löytyykin muun muassa Saksasta ja Tanskasta. Aallon arkkitehtuurin lisäksi hänen vaikutus näkyy muun muassa kadunnimissä, hänelle omistetussa museossa sekä Aalto-yliopiston nimessä. 

Carl Ludvig Engel on saksalainen arkkitehti, joka vaikutti ensisijaisesti Helsingin keskustan arkkitehtuuriin 1800-luvun alussa. Engelin ajatukset ja toiminta Helsingin kaupungin merkitys on kiistaton. Tunnetuimpia Engelin suunnittelemia rakennuksia pääkaupungissa ovat muun muassa Helsingin Yliopiston päärakennus, Valtioneuvoston linna, Kaartin kasarmi sekä Lapinlahden sairaala. Hänen suunnittelemia rakennuksia voi nähdä myös muualla Suomessa, joista hyviä esimerkkejä ovat muun muassa Oulun tuomiokirkko ja Kuopion lyseon lukio. 

Reima Pietilä on vaikuttanut arkkitehtuurillaan erityisesti Tampereella, jossa hänen tunnetuimmat arkkitehtuuriset työt ovat Kalevan kirkko ja Tampereen kaupungin pääkirjasto. Myös Suomen tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi on Pietilän käsialaa. Pietilä on valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta sekä ollut myöhemmin professorina Oulun yliopistossa. 

Millaista arkkitehtuuria edustaa suomalainen arkkitehtuuri 2020-luvulla? 

Suomalaista arkkitehtuuria on kansan keskusteluissa paljon parjattu, ja se usein tuntuu herättävän närkästystä oli kyse sitten perinteisemmästä tai kokeilevammasta tyylistä. Maailmalla ollaan jääty kauas muiden maiden taakse arkkitehtuurikilpailuissa, ja maineikkaita arkkitehteja tältä ajalta on useamman vaikea nimetä. Muutamia trendejä ja näkymiä voidaan kuitenkin todeta, joista puurakentaminen lienee niistä se suurin. Yksi merkittävimmistä nykyisistä puusta rakennetuista rakennuksista on vuonna 2015 arkkitehtuurin Finlandialla palkittu Puukuokka, puinen kerrostalo. 

Puun lisäksi ekologisuus ja yhteisöllisyys ovat trendejä, joiden oletetaan näkyvän rakentamisessa lähitulevaisuudessa. Ekologisuudelle ja hiilijalanjäljen pienentämiselle löytyy useita syitä, jotka koetaan tärkeiksi niin tilan käyttäjien kuin rakennuttajien ja arkkitehtien näkökulmasta. Yhteisöllisyyden oletetaan taas näkyvän luontevina ja yhteisöllisyyttä tukevina ratkaisuina tiloissa, joissa tilan käyttäjät toimivat, seurustelevat ja oleskelevat yhdessä.