Kirjasto

Kirjaston merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa

Kirjastot tarjoavat paikan, jossa istuskella ja viettää aikaa, lukea tai tehdä töitä. Kirjasto voi olla osalle paikka, jossa käydään muutaman kerran vuodessa tulostamassa jotain, kun taas osa kokee kirjaston kodikseen. Tässä piileekin kirjastojen hienous, sillä kirjaston tarjoamista palveluista voi jokainen löytää tarvitsemansa palvelun. 

Suomessa kirjastojen toimintaa ohjaavat lait ja asetukset. Laki yleisistä kirjastoista määrittelee kirjastotoiminnan tavoitteet, joita ovat muun muassa väestön yhdenvertainen mahdollisuus sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuus ja käyttö sekä aktiivinen kansalaisuus, demokratia ja sananvapaus. Laissa määritellään myös muun muassa kunnan rooli kirjastopalveluiden järjestäjänä sekä maksuttomuusperiaate sekä se, mistä asioista saa periä maksua. Näin ollen kirjastotoiminta on Suomessa säädeltyä ja nojautuu tietyille periaatteille.

Lain perusteella kirjastopalvelujen järjestäminen on kuntien tehtävä. Valtio osallistuu valtionosuuksilla kirjastotoiminnan rahoittamiseen Suomessa, jotta kirjastopalvelujen saatavuus voidaan turvata kunnissa ympäri maan. Tämän lisäksi kirjastolle voidaan jakaa muita erityisillä perusteilla jaettavia avustuksia, mikäli kirjastolla on jokin erityistehtävä täytettävänä. 

Ensimmäiset kirjastot Suomessa

Suomen ensimmäinen kirjasto avattiin Vaasassa 1700-luvun loppupuolella. Tämä kirjasto oli ensimmäinen, josta kirjoja saivat lainata muutkin kuin lukupiirien jäsenet. Tätä ennen kirjallisuutta oli toki olemassa, mutta kirjat kuuluivat lähinnä oppineille. Kirjat olivat tähän aikaan saatavilla vain ruotsinkielisinä. 1800-luvun puolivälissä kirjastot alkoivat pikkuhiljaa tulemaan useimmille paikkakunnille, ja myöhemmin kirjastot kehittyivät nykyiseen muotoonsa, jossa kaikella kansalla on helppo päästä kirjojen äärelle. 

Lukutaitoa ja sivistystä kirjastopalveluita käyttäen

Useat meistä muistaa ensimmäiset kirjastovierailut alakoulusta, jolloin kirjastoon käytiin tutustumassa yhdessä muiden oppilaiden ja opettajan kanssa. Osalle kirjastoista tulee mieleen myös kirjastoautot, joita näkee Suomessa nykyään lähinnä pienillä paikkakunnilla ja niissäkin vähenevissä määrin. Kirjastot ovatkin tarjonneet suomalaisille lapsille mahdollisuuden oppia ja kehittää lukutaitoa sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Varhaiskasvatus ja kirjastot tekevät yhteistyötä, jotta lapset taustasta ja asemasta riippumatta pääsevät oppimaan ja nauttimaan kirjojen tuomasta ilosta. 

Millaisia kirjastoja Suomesta löytyy?

Kaikki kirjastot eivät ole samanlaisia, vaikka niiden toimintaperiaate on sama. Kansalliskirjaston tehtävä on koota, säilyttää ja kerätä merkittäviä kokoelmia, joilla on kansallisen historian ja kulttuurin kannalta merkitystä. Kansalliskirjasto tekee paljon kehitystoimintaa ja yhteistyötä muiden kirjastojen ja toimijoiden kanssa, ja kirjojen säilyttämisen lisäksi Kansalliskirjasto Suomessa huolehtii aineistojen digitoinnista, mitä voidaan pitää hyvinkin arvokkaana työnä suomalaisen kulttuuriperimän säilymisen näkökulmasta. 

Suurimmalle osalle kirjastot näkyvät niin sanotun yleisen kirjaston muodossa. Tämä voi olla joko kunnan pääkirjasto tai niin sanottu sivutoimipiste. Jokaisessa kunnassa on kuitenkin Suomen lakiin pohjautuen tarjottava kirjastopalvelut. Nämä kirjastot ovat niitä meille kaikille tuttuja kirjastoja. Yleisten kirjastojen lisäksi Suomesta löytyy muutamia muita kirjastotyyppejä. Näitä ovat tieteelliset kirjastot, koulukirjastot sekä muut, johonkin tiettyyn kirjallisuuteen tai asiakasryhmään keskittyvät kirjastot. 

Kirjasto 2020-luvulla on muutakin kuin kirjoja

Monelle tulee modernista kirjastosta mieleen ennen kaikkea Helsinkiin avautunut kirjasto Oodi, joka herätti yleisöryntäyksen avautuessaan ja edelleen herättää suurta mielenkiintoa paitsi paikallisissa myös ulkopaikkakuntalaisissa. Kirjastojen tehtävä onkin muuttumassa, ja tämä maailman parhaaksi julkiseksi kirjastoksi vuonna 2019 palkittu kirjasto edustaa uutta ajattelutapaa siitä, mikä kirjasto oikeastaan on. Perustehtävänä kirjastolla on aina ollut sivistys ja kulttuuri, mikä pitkään on merkinnyt kirjoja, mutta sivistyksen kirjoa ja lähteitä on digitaalisessa maailmassa tarjolla muissakin muodoissa. Oodi tarjoaa kirjojen lisäksi tiloja työskentelylle ja opiskelulle, verstaita ja työpajoja sekä muun muassa pelihuoneita. Sama trendi näkyy Suomen muissakin kirjastoissa, sillä käsitys kirjastoista muuttuu ja mukautuu jatkuvasti.