ymmärtämään nykytaidetta 

5 tapaa oppia ymmärtämään nykytaidetta 

Museot kiehtovat yhä useampaa suomalaista. Vuoden 2019 aikana museoissa vierailtiin 7,6 miljoonaa kertaa, joista suosituin oli Kiasma eli nykytaiteen museo Helsingissä. Monet meistä kokee nykytaiteen kuitenkin haasteellisena, vaikeaselkoisena ja usein jopa hieman ärsyttävänä. Nykytaidetta kuvaillaan usein “mitäänsanomattomaksi” tai sen edessä saatetaan todeta, että “eihän se edes esitä mitään”. Selkeät kuvat, maisemat, muotokuvat ja muut asioita tai esineitä selkeästi muistuttavat taideteokset mielletään helpommin ymmärrettäviksi, eikä suotta. 

Nykytaide haastaa katsojansa. Nykytaiteessa voi olla hyvinkin tuttuja elementtejä, mutta niiden yhdistelmä teoksessa ei ensi näkemältä tunnu `järkevältä´. Teoksen järkevyys ei kuitenkaan ole mielekäs ilmaus, koska itse asiassa kyse on siitä, että teos tuntuu kaukaiselta. Kun emme tunnista esitettävää asiaa heti vaikkapa joutseneksi, hämmennymme. Tässä artikkelissa esittelemme viisi erilaista näkökulmaa nykytaiteen ymmärtämiseen. 

Lähde avoimin mielin tutustumaan nykytaiteeseen

Tärkeintä nykytaiteen ymmärtämisessä lienee halu ja kiinnostus nykytaidetta kohtaan. Nykytaiteen on usein tarkoitus haastaa katsojansa, ja yksi teos vaatii pidempää tarkastelua. Ensimmäiset käynnit nykytaiteen museossa ei välttämättä ole suuria ahaa-elämyksiä, ja museosta saattaa poistua lähinnä hämmentyneenä. Positiivinen asenne näkemää ja kokemaa kohtaan auttaa kuitenkin katsojaa askelta lähemmäksi nykytaidetta. Mistä päästäänkin seuraavaan asiaan:  read more

Read More →

Suomalainen arkkitehtuuri

Suomalainen arkkitehtuuri halki ajan

Kun puhutaan suomalaisesta arkkitehtuurista, tulee monille mieleen yksinkertaisuus, linjat ja käytännöllisyys tärkeimpinä elementteinä. Harvoin suomalainen kuitenkaan perehtyy sen kummemmin suomalaisen arkkitehtuurin merkityksiin, historiaan taikka tulevaan, vaikka arkkitehtuuri kehittyy ja vaikuttaa ympäristöömme jatkuvasti. Useita rakennuksia on purettu uusien rakennusten tieltä, mikä osaltaan on hankaloittanut arkkitehtuurisen kulttuuriperimän keräämistä, tallentamista ja ymmärtämistä. 

Jokaiselle tulee kuitenkin helposti mieleen yksi henkilö, johon kulminoituu pitkälle se, miten useat meistä ymmärtävät suomalaisen arkkitehtuurin: Alvar Aalto. Tunnistamme hänen suunnittelemia rakennuksia ja huonekaluja, ja nimi on helppo tunnistaa myös kansainvälisissä yhteyksissä. Tässä blogissa pohdimme hieman keskiaikaa suomalaisen arkkitehtuurin näkökulmasta, käymme läpi merkittävimpiä suomalaisia arkkitehteja sekä lopuksi pohdimme sitä, millaista on suomalainen arkkitehtuuri vuonna 2020. 

Näkyykö keskiajan vaikutus suomalaisessa arkkitehtuurissa?

Vastaus kysymykseen riippuu siitä, halutaanko Suomea verrata muihin eurooppalaisiin valtioihin. Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa on haastavaa havaita keskiajalta olevia arkkitehtuurin merkkejä, sillä kaupungit kehittyivät nykyiseen muotoonsa vasta myöhemmin. Näin ollen keskiajalta peräisin olevat kaupunkikeskustat puuttuvat suomalaisesta arkkitehtuurista.

Keskiaikaa pitääkin lähteä tutkiskelemaan kirkkojen ja linnojen kautta, sillä ne ovat Suomessa parhaiten keskiajalta säilyneitä rakennuksia. Maininnan arvoisia lienee Jomalan kirkko Ahvenanmaalla, joka on tiettävästi Suomen ensimmäisiä kivikirkkoja, sekä Turun tuomiokirkko, jossa goottilaistyyli on nähtävissä helposti omin silmin. Myöhempää keskiaikaa edustaa muun muassa Savonlinnassa sijaitseva Olavinlinna, joka on näyttävä näky tänäkin päivänä.  read more

Read More →

Kirjasto

Kirjaston merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa

Kirjastot tarjoavat paikan, jossa istuskella ja viettää aikaa, lukea tai tehdä töitä. Kirjasto voi olla osalle paikka, jossa käydään muutaman kerran vuodessa tulostamassa jotain, kun taas osa kokee kirjaston kodikseen. Tässä piileekin kirjastojen hienous, sillä kirjaston tarjoamista palveluista voi jokainen löytää tarvitsemansa palvelun. 

Suomessa kirjastojen toimintaa ohjaavat lait ja asetukset. Laki yleisistä kirjastoista määrittelee kirjastotoiminnan tavoitteet, joita ovat muun muassa väestön yhdenvertainen mahdollisuus sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuus ja käyttö sekä aktiivinen kansalaisuus, demokratia ja sananvapaus. Laissa määritellään myös muun muassa kunnan rooli kirjastopalveluiden järjestäjänä sekä maksuttomuusperiaate sekä se, mistä asioista saa periä maksua. Näin ollen kirjastotoiminta on Suomessa säädeltyä ja nojautuu tietyille periaatteille.

Lain perusteella kirjastopalvelujen järjestäminen on kuntien tehtävä. Valtio osallistuu valtionosuuksilla kirjastotoiminnan rahoittamiseen Suomessa, jotta kirjastopalvelujen saatavuus voidaan turvata kunnissa ympäri maan. Tämän lisäksi kirjastolle voidaan jakaa muita erityisillä perusteilla jaettavia avustuksia, mikäli kirjastolla on jokin erityistehtävä täytettävänä. 

Ensimmäiset kirjastot Suomessa

Suomen ensimmäinen kirjasto avattiin Vaasassa 1700-luvun loppupuolella. Tämä kirjasto oli ensimmäinen, josta kirjoja saivat lainata muutkin kuin lukupiirien jäsenet. Tätä ennen kirjallisuutta oli toki olemassa, mutta kirjat kuuluivat lähinnä oppineille. Kirjat olivat tähän aikaan saatavilla vain ruotsinkielisinä. 1800-luvun puolivälissä kirjastot alkoivat pikkuhiljaa tulemaan useimmille paikkakunnille, ja myöhemmin kirjastot kehittyivät nykyiseen muotoonsa, jossa kaikella kansalla on helppo päästä kirjojen äärelle.  read more

Read More →

taiteilija

Taiteilijan ura ja kulttuurin tuottaminen 2020-luvulla

Urahaaveita ja unelmia taiteen ja kulttuurin parissa vähätellään edelleen, ja toisaalta moni taiteilijan alku ei koskaan pääse niin sanotusti kukkaansa, kun pelko omasta toimeentulosta sekä pärjäämisestä yhteiskunnassa voi jännittää ja ahdistaa. Toimiminen taiteen ja kulttuurin parissa voi ehkä ollakin oma, henkilökohtainen riskinotto, sillä usein kuulee tarinoita alan suuresta työttömyysasteesta. Vaikka opiskelupaikkoja näillä aloilla supistetaan, sanotaan luovan alan toisaalta olevan yksi merkittävimmistä työllistäjistä tulevaisuudessa. Paljon riippuu siitä, miten käsitämme taiteen ja kulttuurin ja millaisiin luoviin tehtäviin tulevaisuuden taiteilijoita tarvitaan. 

Mistä apurahoja voi hakea ja miten kevytyrittäjyys toimii taiteilijana? Entä mikä on Alvar Aalto Research? Näitä kysymyksiä pohditaan tässä blogipostauksessa. 

Sivutoiminen tai kokoaikainen toimiminen kevytyrittäjänä 

Kevytyrittäjyys on ollut oma juttunsa jo useamman vuoden ajan, ja viime vuosien aikana alalle on tullut useita toimijoita, jotka tarjoavat laskutuspalveluita pientä käyttömaksua vastaan. Yksi kiinnostavimmista alan tulokkaista on Free, joka tarjoaa yhden alan edullisimmista käyttökuluista, jotka ovat 4% luokkaa. Tämä on alhaisempi, kuin monella muulla tunnetulla laskutuspalvelulla. Kuten yleensä kevytyrittäjäpalveluissa on tapana, on rekisteröityminen Freellä ilmaista, jolloin uusi käyttäjä pääsee rekisteröitymään palveluun huoletta. 

Taide- ja kulttuurialalla sivutoimiset työt ja useat tulonlähteet ovat tyypillisiä. Monet myös tienaavat lisätienestiä päivätyönsä lisäksi, jolloin harvalla on aikaa hoitaa laskuttamista ja muita paperitöitä kiireisen arjen ohella. Kevytyrittäjyyteen kohdistuu kuitenkin paljon kysymyksiä, ja monia askarruttaa etenkin työttömyysturvaan liittyvät kysymykset kevytyrittäjillä. Opi lisää aiheesta kevytyrittäjyys työttömyysturva, klikkaamalla tästä read more

Read More →

blacknwhite

Vyborg Aalto-kirjasto tapaustutkimuksena

Koko Aalto-s tuotantoonsa, Viipurin Aalto-Kirjaston 1935 toimii erinomainen ’kiasma’ (termi fenomenologia, joka viittaa rajanylityspaikka, joka yhdistää eri osa), tutkimiseen, miksi Aalto ja hänen arkkitehtuurinsa on niin vaikutusvaltainen. Tarkemmin sanottuna syy valita juuri tämä rakennus on, että Kirjasto on paljastava Aallon elämäntyötä, mutta myös historiallisia muutoksia rakennus on käynyt läpi, kaikki tapa kunnostushankkeeseen tapahtuu tänään.

Yhteydessä Aallon elämäntyötä, Kirjasto havainnollistaa, miten Aalto on ’lainattu itsensä’, kuinka hän on lainannut arkkitehtonisia yksityiskohtia ja käytännöllisiä ratkaisuja hänen myöhemmin toimii. Kirjastossa tehdään selväksi, että Aaltoa voidaan pitää taiteilijana, jolla on tunnistettava tyyli ja siten teos. Tässä mielessä Kirjasto on usein tunnustettu kautta yksityiskohtia, kuten kuuluisa kolme jalkainen jakkara alun perin suunniteltu Kirjaston, ja sitten monistaa loputtomasti, tai aaltoilevaa katto sali. Tämä toimii siltana siihen tosiasiaan, että kirjasto on tunnustettu ja että sen maine on erotettu todellisesta fyysisestä rakennuksesta. Toisin sanoen, Kirjasto on mainetta funktionalistista prototyyppi, ja käytetään esimerkiksi monissa Amerikkalaisissa yliopistoissa opetus-arkkitehti opiskelijoille.

Tämän rakennuksen kiinnostavuuden toinen puoli ovat sen kokemat historialliset muutokset. Kaupunki on monimutkainen historia, se on perustettu ruotsalainen linnoitus kaupunki, joka kehittyy osaksi monikansallisia suomen kulttuurinen ja kaupallinen keskus, tulossa on suljettu armeijan alue sen jälkeen, kun toisen MAAILMANSODAN, kun kaupunki liitettiin Neuvostoliittoon, ja viimeksi lopussa kylmän sodan, avautuminen ulkomaalaisille uudelleen vuonna 1991. Näin ollen toisen maailmansodan lopusta 1990-luvun alkuun alueella ei ollut yhteyksiä. Mikä tekee tästä mielenkiintoista on, että tämän seurauksena Neuvostoliiton/venäjän ja suomen/kansainvälinen ymmärrys ja käsitys siitä, mitä Kirjasto, kaupungin Viipurin ja jopa laajempi alue-Karjalassa ovat kehittyneet täysin itsenäisesti lähes viisikymmentä vuotta. Siksi, on olemassa monia, jotka ovat lausunnon Kirjaston riippumatta sen arkkitehtuuri tai jopa Aalto, mutta on yhteys Kirjastoon, koska mitä voidaan kutsua sen ’sosiaalista elämää’. read more

Read More →